|
Kognitiivinen käyttäytymisterapia
Kognitiivinen käyttäytymisterapia
Kognitiivinen
käyttäytymisterapia on psykoterapiamuoto, joka perustuu
pääosin kognitiivisen, oppimis- ja sosiaalipsykologian
teoriaan ja tutkimukseen. Terapiassa painotetaan yksilön
vuorovaikutusta ympäristön kanssa nykyhetkessä.
Siinä tarkastellaan asiakkaan käyttäytymistä ja
menettelytapoja eri tilanteissa, kun hän ratkaisee
ongelmatilanteita ja arjen pulmia. Terapian tavoitteena on auttaa
asiakasta saavuttamaan sellaisia elämäntaitoja ja uusia
käyttäytymismalleja, jotka lisäävät
elämänlaatua ja kykyä selviytyä. Asiakas ja
terapeutti määrittelevät yhdessä tavoitteet, joihin
terapiassa pyritään.
Hoitosuhteesta
Kognitiivisessa
käyttäytymisterapiassa hoitosuhde nähdään
avoimena yhteistyösuhteena. Hoidot perustuvat yksilölliseen
ongelma-analyysiin, joka tehdään terapian alussa. Hoidon
kohteet määritellään tarkasti, ne valitaan ja
niiden toteuttamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Hoitomenetelmien valinnassa otetaan huomioon kaikki ihmisen
toimintasysteemit ja niistä saatu empiirinen tieto, ei ainoastaan
esim. uskomuksia, asenteita ja odotuksia. Terapiassa korostuu uusien
toimintatapojen harjoittelu ja ongelmanratkaisu ainutkertaisten
oivallusten korostamisen sijasta.
Milloin tarvitaan psykoterapiaa?
Jokainen kokee joskus ahdistusta
ja joutuu pois tolaltaan, kun sisäinen tasapaino järkkyy.
Kaikilla on elämässään epävarmuuden, pelon ja
toivottomuuden hetkiä. Kenenkään ihmissuhteet eivät
suju kitkattomasti eikä elämässä voi
välttyä pettymyksiltä. Jos ahdistuksen tunteet vaativat
paljon huomiota ja rajoittavat toimintakykyä, ne koetaan
elämänlaatua laskevina tekijöinä.
Paha olo voi ilmetä esimerkiksi masennuksena, ahdistuksena,
pelkoina, unihäiriöinä tai itsemurha-ajatuksina.
Nämä ovat oireita, joiden taustalla saattaa olla moninaisia
elämän kriisejä, kuten pitkittynyt stressi, vaikea
elämäntilanne tai elämänkaaren luonnollinen
kehityskriisi tai traumaattinen kokemus.
Psykoterapiassa hoitotulokset ovat usein sitä paremmat, mitä
varhemmin/aikaisemmin hoito aloitetaan. Ja toisaalta: miksi
kärsiä turhaan ja uhrata kallisarvoisia vuosia, kun ongelmiin
voi saada apua? Joskus ihminen on kuitenkin niin syvällä
omassa tuskassaan, ettei hän havahdu hakemaan apua. Silloin
läheinen ihminen voi ohjata hänet terapeutin puheille. Se on
toisesta välittämistä.
Psykoterapia tuo helpotusta elämään, sillä se
syventää ja eheyttää ihmisen kokemusta
itsestään. Se antaa välineitä vaikeiden asioiden ja
kokemusten käsittelyyn. Ihminen elää yhteydestä
maailmaan ja toisiin ihmisiin. Oman itsen ympärille kietoutuminen
voi synnyttää toivottomuuden tunteita. Tähän asiaan
psykoterapia tarttuu. Luottamuksellinen suhde terapeuttiin tai
terapiaryhmään antaa mahdollisuuden nähdä asioita
uudella tavalla ja murtautua vähitellen ulos
eristyneisyydestä.
Psykoterapiassa on usein monia eri vaiheita. Joskus se on raskasta
työtä, sillä itseään ei aina ole hauska katsoa
peiliin. Välillä työskentely sujuu kuin tanssi, kun
uudet oivallukset ja teot antavat syvää tyydytystä.
Tärkeitä ovat myös ilo ja huumori. Psykoterapeuttinen
työskentely tähtää itseymmärryksen kasvuun,
joka syventää ja eheyttää ihmistä. Kun
ylitsepääsemättömältä tuntuvat ongelmat
ratkeavat, auringolle tulee tilaa paistaa. Uudessa valossa monet asiat
- joskus koko elämä - näyttää
erilaiselta.Lähde: Psykoterapiaopas, Tiina Tikkanen, Helsinki
Media 1998 Psykoterapia Suomessa, Kari Pylkkänen, Raijaliisa
Pöllänen, Maila Upanne (toim.)
Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä?
Kognitiivisen
käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa
tieteellisissä tutkimuksissa ja se on saavuttanut tunnustusta
kaikkialla maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna
terapiamuotona. Tällä hetkellä on olemassa
käyttäytymisterapeuttisia hoitomenetelmiä lähes
kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin
ja häiriöihin. Monien ongelmien hoidossa nämä
hoitomenetelmät on osoitettu parhaiksi psykologisiksi
hoitomenetelmiksi. Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja
kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat
osoittautuneet erityisen tehokkaiksi ovat esim. ahdistuneisuus-,
pelko-, ja masennusongelmat, syömis- ja unihäiriöt,
oppimisvaikeudet, seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat, huono
itseluottamus, väärinkäyttöongelmat, skitsofrenia
ja erityyppiset stressiongelmat ja yleiseen terveyteen liittyvät
ongelmat sekä lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvät
häiriöt. Tuomisto, M. T. (toim.) (1997).
Käyttäytymisanalyysi ja kognitiivinen
käyttäytymisterapia. Tampere: Suomen
käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen
käyttäytymisterapian yhdistys r.y.
Tärkeimmät kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät
Itsehavainnointi (self-monitoring)
Sovellettu rentoutus ml. oikea hengitystekniikka (applied relaxation)
Altistus fysiologisille reaktioille (interoceptive exposure)
Altistus ongelmatilanteille (in vivo situational exposure)
Altistus ongelmallisille asioille mielikuvituksessa (imaginal exposure)
Reagoinnin ehkäisy (response prevention)
Mallintaminen (modeling)
Rooliharjoitukset,
kommunikointiharjoitukset (role playing, behavioral skills training,
communication training)
Kognitiiviset menetelmät
(cognitive restructuring; cognitive techniques [testing automatic
thoughts, esim. Freeman] jne.)
Itsehallintaohjeet (esim. guided self-dialogue)
Vaikutehallinta (stimulus control techniques)
Ongelmanratkaisumenetelmät (problem solving)
Ajankäytön suunnittelu (activity scheduling jne.)
Vahvistussuhteiden hallintaan
perustuvat menetelmät (contingency prosedures, contingensy
prosedures & management)
Herkistysharjoitukset (sensate focus, "mindfullness training")
Erilaiset taitoharjoitukset (behavior rehearsal, heterosexual skills training)
Vahvistamiseen perustuvat menetelmät (reinforcement, validation)
Hyväksyntään perustuvat menetelmät (emotional acceptance)
Tiedon antamiseen perustuvat menetelmät (information, education)
Kotitehtävät (home work assignments)
(Lähde: Tuomisto, M.T )
|